Kun työnantaja harkitsee irtisanomista, hänen tulee ensin selvittää, voiko työntekijää sijoittaa muuhun työhön. Vakava rikkomus irtisanomisperusteena poikkeaa tästä yleissäännöstä.
Taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta ei työsopimuslain mukaan ole, jos työntekijä on lain edellyttämällä tavalla sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Työnantaja ei voi tällöin poiketa selvitysvelvollisuudesta.
Henkilöperusteisessa irtisanomisessa tilanne on toinen. Sijoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja muun työn tarjoamien riippuvat siitä, kuinka vakavasta rikkomuksesta irtisanomista harkittaessa on kyse.
Selvitysvelvollisuutta ei ole, mikäli irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää irtisanomisen välttämiseksi selvitystä muuhun työhön sijoittamisesta.
Tuore KKO:n ratkaisu (2020:74) osoittaa, että myös vapaa-ajalla tapahtuneen työntekijän rikollisen menettelyn vuoksi aiheutunut luottamuspula voi olla peruste jättää uudelleensijoitusmahdollisuudet selvittämättä.
KKO:n ratkaisussa kaupungin palveluksessa ollut taloussihteeri oli tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen vapaa-aikanaan tekemästään törkeästä kavalluksesta ollessaan luottamusasemassa eräässä ammattiyhdistyksessä. KKO katsoi, että taloussihteerin syyksi luettu menettely muodosti niin vakavan työsuhteeseen liittyvän rikkomuksen, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa taloussihteeri muuhun työhön.
Tässä tapauksessa katsottiin, että luottamus työntekijään oli perustellusti horjunut taloussihteerin saaman rikostuomion takia eikä edellytyksiä tehtävän jatkamiseen enää ollut. Työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää irtisanomisen välttämiseksi selvitystä muuhun työhön sijoittamisesta.
Työnantajan on lojaliteettiperiaatteen mukaan pyrittävä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta.
KKO muutti käräjäoikeuden tulkinnan, jonka mukaan henkilöä ei rikostuomion takia voitu pitää sillä tavoin kategorisesti kelpaamattomana johonkin muunlaiseen työhön, ettei häntä olisi voitu työllistää mihinkään tehtävään kaupungin palveluksessa.
Rikollisella teolla voi olla huomattava merkitys sopimuskumppanien luottamussuhteelle. Mikäli työntekijän rikollinen teko ei objektiivisesti arvioiden vaikuta luottamussuhteeseen, ei irtisanomiskynnys ylity. Tällöin työnantajalta voidaan tarvittaessa edellyttää uudelleensijoitusmahdollisuuksien selvittämistä irtisanomisen välttämiseksi. Työnantajan on lojaliteettiperiaatteen mukaan pyrittävä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta, jollei se luottamuksen horjumiseksi muodostu työnantajalle kohtuuttomaksi.
Työsopimuslain esitöiden mukaan muun työn tarjoamisvelvollisuus tulee kysymykseen ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijän sopimuksesta tai laista johtuvien velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti on ollut niin vähäistä, ettei sen voida katsoa vaikuttavan työantajan luottamukseen työntekijää kohtaan.
Selvitysvelvollisuuden laiminlyönti voi kuitenkin lievemmissä tapauksissa tehdä irtisanomisesta perusteettoman.
Se, milloin luottamuksen horjuminen tarkoittaa sitä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, on kokonaisharkintaa. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönti voi kuitenkin lievemmissä tapauksissa tehdä irtisanomisesta perusteettoman.
Harkintaan vaikuttavat rikoksen vakavuus, laatu, toteuttamistapa, työtehtävien laatu ja työntekijän asema. Silloin, kun työ edellyttää erityistä luotettavuutta ja siihen kuuluu esimerkiksi rahavarojen käsittelyä, muodostuu rikollisesta teosta aiheutunut luottamuspula helpommin päättämisperusteeksi.
Tällöin työnantajalta ei voida edellyttää muun työn tarjoamista eikä edes tämän selvittämistä. Myös edellä kuvatussa tapauksessa KKO katsoi, että työsuhde oli vaatinut tavanomaista suurempaa luottamussuhdetta työntekijän ja työnantajan välillä.